Julkinen-salainen,yksityinen-yhteinen,ulkoistettu-sisäistetty...?

Vaikealta tuntuu saada kuntalaisena ja ehdokkaana tolkkua siitä, miksi palveluiden tuottaminen on niin kuuma peruna?

Väitän, että palveluiden käyttäjänä ei ole niinkään merkitystä sillä, kuka palvelun tuottaa. Tärkeintä on, että sitä on saatavilla, sulla on siihen varaa ja se on riittävän laadukasta. Myöskään työntekijänä ei ole väliä, mitä tilinauhassa lukee työnantajan kohdalla, kunhan työtä on kohtuullisen matkan päässä saatavilla minulle sopivana kestoltaan ja palkka on alalla kilpailukykyinen.

Noiden kriteerien perusteella julkisesti tuotettu palvelu tuntuu turvalliselta, koska se ei ole salaista. Tai ainakaan sen ei pitäisi olla vaan perusteet tulisi olla kenen tahansa kuntalaisen tarkistettavissa. Laadun varmistus yhteisin mittarein pitäisi myös olla todennettavissa. Ja koska näitä toteutetaan verovaroin, on mahdollista pitää huolta esim. asiakasmaksujen porrastamisella, että niihin on kaikilla varaa.

Kun lakisääteisiä tai muita palveluita myy yksityinen ja kunta ostaa meidän kaikkien käyttöön, on osa palvelun tuottamisesta julkisen katseen ulkopuolella. Mutta mikäli tuote on hyvä ja minulla on siihen varaa, kestän sen, että liikesalaisuuksia varjellaan. Mutta miten yksityinen onnistuu tuottamaan halvemmalla kuin kunta omanaan, vaikka sen pitää vielä tehdä voittoa yrittäjän palkkaa varten? Jos toimintaa on varaa tehostaa laadun kärsimättä, miksi sitä ei voisi tehdä kunnankin palvelussa? Väitetäänkin, että kuntatyö olisi muuten hyvää, mutta kehnosti johdettua. No sitten vaan sitä kunnostamaan. Kunnan pitää ostajanakin tietää mitä se ostaa ja mistä maksaa. Kunta siis vastaa tässäkin laadusta ja hinta-laatusuhteesta ja sen pitää olla perillä tuotteesta melko hyvin.

Ulkoistaminen kuullostaa minulle laiskimmalta ja kalleimmalta tavalta tuottaa palvelut. Siinä ostetaan koko paketti eikä niin puututa sen sisältöön. Ehkä ostovaiheessa kilpailutetaan, mutta miten laatua jaksetaan seurata ja mitä mahdollisuuksia siihen on vaikuttaa? Mitä sitten tehdään, kun tuottaja vie hommansa muualle, kun se ei enää tuota tarpeeksi tms. Mistä sitten otetaan osaava henkilökunta ja opetellaan uudelleen.

Sitten on vielä se, että veronmaksajista vain harvat ovat iloisia sellaisia kuten minä. Suurin osa haluaisi maksaa vähän ja saada paljon takaisin. Silloin on toisenlainen yhteiskunta kuin meidän. Minä pidän tätä tasa-arvoisempana ja siten parempana.  Veroilla, valtionosuuksilla ja asiakasmaksuilla palveluita. Jos rahat ei riitä, menoja karsitaan, välttämättömiin ei kosketa vaan sitten korotetaan veroja. Yksinkertaista, eikö totta!

Kunnan palveluiden toimialue on laaja, ehkä vähän liiankin laaja. Peruspalvelut on eri asia kuin hyvinvointipalvelut joka alalla. On haastavaa pitää niin iso eri työntekijöiden joukko alansa kärjessä osaamisessa. Tästä on eniten kokemusta, kuntatyöntekijä kun olen. Täytyy myöntää, että järjestön palkkalistoilla sain laadukkainta koulutusta ja työnohjausta. Pääsen niistä osalliseksi nytkin, mutta kaikilla aloilla ei taida niin olla. Siksi osaamista ja asiakkaan tarpeisiin vastaamista voi löytyä enemmän esim. järjestöistä ainakin sosiaali- ja terveysalalla. Perustyö on mielestäni hyvä tehdä kunnan omana työnä sosiaali-,  terveys- ja koulutusaloilla, mutta niitä täydentämään voitaisiin hankkia järjestöjen palveluita vastaamaan nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Ei aina tarvittaisi uutta virkaa vaan joustavia ostopalveluita. Elintärkeät toimialat olisi hyvä myös pitää ytimeltään omana toimintana kuten vesi-, energia- ja ympäristötoimet, mutta niihinkin voisi hankkia joustavasti tarpeellisia toimijoita. 

Omalta alaltani ainakin vanhustenhuollon, lastensuojelun, päivähoidon, vammaisten ja päihde- ja mielenterveystyön saroilta tulee mieleeni monia hyviä palveluita, jotka haluaisin saada asiakkaani käyttöön joustavasti. Silloin voitaisiin sosiaalityön vaikuttavuutta lisätä ilman aina uusia virkoja.

Nähtäväksi jää miten perusturvan tukipalvelut saadaan tehostettua omana toimintana. Ainakaan talouspalveluiden ostaminen ei vielä ole näyttänyt tehoaan, kun tuntuu, että lisäkustannuksia tuli ja osa töistä jäi vähenevälle henkilöstölle.

Avoimin mielin uuden ajan palveluita järjestämään, mutta asiakasta/veronmaksajaa kuunnellen!